Yllätyyyys!

Yllätyssyntymäpäjuhlat. Voiko ihmiselon tielle tulla mitään hienompaa? Fanffaarit törähtelevät ja torvisoittokunta soittaa ylistysveisuuta sialun sopukoissa. Kun ystävät loikkaavat piilostaan ja huutavat: "Hyvää syntymäpäivää!" tietää ystävystyneensä oikeiden ihmisten kanssa. Ja avioituneensa oikean miehen kanssa. Ja syntyneensä oikean ihmisen isosiskoksi. (Nyt alkoi jo kuulostaa siltä kuin ilmassa leijuisi epäilys siitä, onko siskoni Sofia oikea ihminen vai kenties vain ylikasvanut Baby Born -nukke.)

Mun 29-vuotissynttäriaamu alkoi varhain potkimisella ja iloluontoisella ölinällä. Tällä kertaa ölisijä oli Alppu, joka selvästi halusi toivottaa jokaisella raajallaan mulle syntymäpäivän onnea. Aluksi olinkin iloinen, mutta sitten mulle iski "matkan jälkeinen masennus". Mä olen niitä ihmisiä, jonka elämä toimii itku pitkästä ilosta -sanonnan mukaan. Viikko Kroatiassa oli niin upea, että eilisillan paluu arkeen sai munt surun alhoon.

Niinpä tänä aamuna mun suusta kuultiin dramaattisia huudahduksia ja huokauksia: "Mun elämä on yksi iso velvollisuus!" (Koska jouduin pesemään aamulla hiukseni ja joskus suihkussa käyminen on liian vaativaa mulle.) "Jos sä oikeasti rakastaisit mua, sä oisit pyyhkinyt tämän tiskipöydän!" (Sen jälkeen, kun Tiki oli valmistanut mulle banaanipannukakkua ja kahvia aamiaiseksi.) "Kaikki on täyttä paskaa eikä koskaan ole mitään kivaa!" (Ihan asiallista puhetta naiselta, joka on juuri lomaillut Kroatiassa viikon ja joka on seuraavana päivänä lähdössä road tripille ympäri Suomen.)

Tämän hämmentävän aamupurkauksen jälkeen mua ehkä vähäsen hävetti, kun Tiki sitten illalla johdatti mut siskon luokse "piipahtamaan muuten vain". Olivat yhdessä Sofian kanssa juonineet pikku kemut. Vastassa oli joukko mahtavia ystäviä, skumppaa, pitsaa ja kakkua. Olin erityisen otettu lahjaksi saamastani Pyynikin pienpanimo-oluesta sekä Sijoita asuntoihin. Aloita - Kehity - Vaurastu -kirjasta. Ystäväni tuntevat munt!

Jokaiseen läheisten järjestämään ilon hetkeen kuuluu myös ripaus häpeää ja tunne siitä, että en mää nyt näin pal ansaitse tämmöstä ihanuutta!

Oh, pitäisi yrittää alkaa käyttäytyä niin, että ansaitsisi tällaisen ihanuuden. (Milloinkohan mun henkinen murrosikä loppuu?) Toivottavasti huomenna aamulla ei iske "yllätyssynttärien jälkeistä masennusta".