Jatkoon ja ei jatkoon vuodesta 2024

Meikit levinneenä loskatuiskussa ryhdyimme käärimään vuotta 2024 kasaan ja tislaamaan sieltä hyvät jutut ulos ja kuonat taakse.

Ensimmäinen tammikuuta lähdin Marian ja Mariannan kanssa perinteeksi muodostuneelle uudenvuoden kävelylle tavoitteena listata jokaiseen kohtaan muutama juttu: aloita, lopeta, jatka.

Lopetan ihmisten muuttamisen ja someskrollailun

Pyrkimyksen muuttaa ihmisiä.

Joululomalla puhuin useamman ystäväni kanssa Mel Robbinssin Let them -ajattelusta: Lopeta muiden kontrollointi. Anna niiden olla sellaisia kuin ne ovat. Tämä on vaikeaa, etenkin suhteessa lapsiin. Missä vetää raja, että paljonko yrittää painostaa lasta vaikka johonkin harrastukseen ja paljonko antaa olla? Mutta aikuisten suhteen tämä on helpompaa. Olen kypsässä 37 vuoden iässä tullut siihen tulokseen (TROLLOLLOLOOO) että ei ihmiset oikein muutu. Anna niiden olla sellaisia kuin ovat. Hyväksy se. Paljon helpompaa, joka suuntaan.

Mutta tähän ajatteluun kuuluu myös Let me: Anna minä olen sellainen kuin olen, minäkin saan toteuttaa omia intohimojani. Tällaista ajattelua aion tänä vuonna ainakin harjoitella.

Loputtoman someskrollauksen.

Joo lol, sama virsi joka vuosi. Mutta 2,5 viikon instatauko kertoi taas jotain olennaista elämästä. Se tapahtuu instan ulkopuolella. Niinpä yritän taas selvästi rajoittaa sellaista päämäärätöntä ig-selailua, josta oikeasti tulee vain vittuuntuneempi fiilis: kateus, pH mieli, väsymys, halu ostaa jotain skeidaa.

Terveisin insta-influ.

Epämääräinen syöminen.

Siskoni sanoi joskus, että hän on ruvennut miettimään, haluaako syödä. (Ja laihtui sillä raskauskilonsa pois.) Tämä ei ole mikään dieetti tai sellainen, vaan ennemminkin ajattelin, että voisin herkkuja naamaan tunkiessa miettiä, tekeekö oikeasti mieli vai onko tämä tapa purkaa väsymystä tai harmia. Tai olenko vain juhlissa, jossa on tarjolla herkkuja ja syön niitä, koska niitä on tarjolla (en siksi että tekisi mieli). Mä en esimerkiksi erityisesti pidä sipseistä, mutta aina kun niitä on tarjolla, käteni muuttuu robotiksi, joka tunkee niitä suuhun kunnes kuppo on tyhjä.

Oon nyt toteuttanut tätä pari viikkoa. Mikään ei ole muuttunut, oon syönyt herkkuja (koska on oikeasti tehnyt mieli), mutta mutta oon nauttinut herkuista enemmän. Ja se on elämässä parasta! (NAUTINTO.)

Jatkan soturijumppaa ja lukemista

Training for warrioooooors!!!!! Se on niin mun liikuntalajini. Vaihdoin kymppikortin kuukausijäsenyyteen, ja nyt olen pyrkinyt käymään soturijumpassa 2 kertaa viikossa. Tämä tomumaja kaipaa lihaskuntoa. Ja lenkkeily siihen päälle, niin m m mmm! (Harmi ette ole yoga girl, se vois tehdä liikkuvuudelle hyvää. Mutku se on niin tylsäääääää.)

Kirjojen lukemista. Luen paljon, rakastan sitä. Aina kesken vähintään yksi tietokirja ja romaani. Ilman sitä ei elämä ole hyvää.

Lapsille lukemista. Just tässä sanoin uhriutuen esikoiselleni: Mieti, mä olen lukenut nyt tätä Puppe menee puistoon -kirjaa 9 vuotta. Ensin sulle, sitten siskolle ja nyt kuopukselle. MIETI!!!!!!!!!!!!!!!!!

Hän nauroi mulle.

Ystäväjuttuja. Mun pitää nähdä ystäviä niin usein kuin mahdollista. Ne on mun elämän kivijalka. Aamut Rootsissa, sunnuntain Marian kanssa lenkillä, työpäivät Hannen kanssa, lauantaiaamiaiset Cafelitossa. Tämä on se osa, joka tekee mun elämästäni laadukasta.

Tintintango oli auki uuden vuoden päivänä.

Aloitan: Year of Beautyn ja Ystävyyden uutiskirjeen

No niiin! Nyt tulee uutta! Elikkäs. Mä haluaisin aloittaa Year of Beautyn! Eli tästä vois tulla kauneuden vuosi. Mun iho on mennyt kaikesta tästä saatanallisesta valvomisesta (kiitos kuopus 04.45 joululoman aamunherätyksistä) aivan karmeaan kuntoon. Haluan mennä johonkin, jossa mun pää upotetaan sellaiseen happoon, joka vetäsee ainakin pari kesiä irti. Marras, orvas, we need to you go.

Sitten aion 9 vuoden tauon jälkeen ostaa tuoksun! Olin ennen hajuvesi-girl, mutta lopetin sen tultuani raskaaksi vuonna 2015 ja sit imetin ja sit olin raskaana ja sit imetin… Olen ollut kovilla.

Mutta nyt!!!!!! Aion palata tuoksujen maailmaan. (Tuoksuherkät, älkää surko, en ole 8 suihkauksen nainen, se on teinejä varten.) Kirsikka suositteli Diptyquen tuoksuja, pitää käydä nuuhkuttamassa.

Sitten yritän ostaa itselleni iltapuvun. Tämä on naurettavaa, mutta siis mun elämässä on aika usein tilaisuuksia, jossa tarttee iltapuvun, ja nyt olen pitänyt ystäväni Marian hääpukua lainassa kiusallisen 1,5 vuotta. On aika ostaa oma.

(Ja ilman muuta jatkan 5 vaatteen vuotta. Jos ihminen voittaa 15 000 euron ympäristöpalkinnon vaatehaasteen perustamisesta, hänen kannattaa ehkä jatkaa sitä vielä kolmas vuosi. Ja koko loppu elämä.)

Year of Beautyyn kuuluu muutenkin erinäisten rasvojen käyttö, yleinen wellness, ehkä meikkaamaan opettelu, veden juominen. Sen semmosta. Saa nähdä. Tästä tomumajasta ja tuhkasta nousee vielä jotain kaunista!!!!

Ja hei! Aion aloittaa Mirjan, Raisan ja Mariannan kanssa Ystävyys-aiheisen uutiskirjeen!!!! Me ollaan huomattu, että puhutaan niiiiin paljon ystävyyden kirjoittamattomista säännöistä, sen ilmiöistä, siitä mitä ihmiset ei tajua ystävyydestä, että halutaan alkaa kirjoittaa sitä. Sovittiin, että uutiskirje ilmestyy joka torstai, aina joku meistä kirjoittaa sen. Olen tehnyt jo ekan kirjeen valmiiksi, se käsittelee naisia, jotka laittaa aina miehensä etusijalle (paheksun). Tilatkaa meidän uutiskirje sähköpostiinne tästä: Ystävyyden uutiskirje.

Lainasin Mariannalta viime vuoden it-kirjailijan edellisen teoksen: Miranda Julyn Avokämmenen.

Tällaisia! Mitä teidän uudenvuoden aloitan, lopetan, jatkan -listalta löytyy?

ps. Koska olen pieni sopuli, laitan tämän blogipostauksen myös Substackiin eli uutiskirjeiden maailmaan. Veikkaan, että alan julkaista näitä sekä siellä että täällä blogissa. Jos kaikki siirtyy sinne, niin on parempi, että meikä mamelukkikin sitten ui niissä vesissä. Tiedän, raskasta, taas uusi äppi. Mutta toisaalta tämä saattaa ratkaista sen, että kaikki ei riipu Metasta ja Zuckista vaan on olemassa hidasta somea, Metaversumin ulkopuolella.

Eli:

Tilatkaa neljän ystävyksen Ystävyyden uutiskirje tästä.

Tilatkaa Juliaihmisen uutiskirje tästä.