Haluatko uuden näkökulman päivääsi?
Kaupallinen yhteistyö: Taloustieteen taju
Olen viime aikoina jäänyt koukkuun tällaiseen sivuun kuin Taloustieteen taju. Sen idea on tarjota uusia näkökulmia maailman tarkastelemiseen ja avata yhteiskunnallisia kysymyksiä taloustieteen keinoin.
Fantasioin löysästä löllykkämahasta: 42. raskausviikko
Jos jotakuta siellä alkaa pitkästyttää nämä ikuiset raskaushorinat ja toivoisitte jotain muuta sisältöä tänne blogiin, niin voin luvata: minä olen sata kertaa kyllästyneempi. Olen aivan uskomattoman kyllästynyt olemaan raskaana.
Vauvan tunnustelua: 41. raskausviikko
Kummallista välitilaa. Tällaista epämääräistä ison hyvän muutoksen odottelua ja sitten samaan aikaan haikeutta siitä, että nykyinen oleminen ja eläminen on tulossa päätökseensä.
Täynnä vauvaa: 40. raskausviikko
Ah hitto, mun oli tarkoitus kirjoittaa nyt sellainen valitusvirsi siitä, miten raskasta tämä näin pitkällä raskaana oleminen on.
Perheretkillä joutuu odottamaan: lankalauantain vaellus
Tänään 17.4. minulla on laskettu aika (rv 40+0). Ei pienintäkään merkkiä siitä, että vauva olisi syntymässä, enkä näin etukäteen ajatellutkaan (olen varautunut siihen, että synnytys käynnistetään Vapun päivänä, jolloin voin vetää ilokaasua valvotuissa olosuhteissa).
Kaikki kiukuttaa: raskausviikot 34–38
Maaliskuu! Olin jo hyvin raskaana, mikä tuntui fyysisesti: Liikkuminen alkoi muuttua pyllertämiseksi, närästys vaivata, jos söi vähääkään liikaa (ja muutenkin) ja ennen kaikkea kaikenlainen makoilu muuttui todella nihkeäksi.
Korjattu Kiasma on auki – lattamamalife kutsuu!
Kaupallinen yhteistyö Rakli ry
“Jaksaa jaksaa!”
No todellakin jaksaa, vaikka olen aika loppusuoralla raskaana. Olen saanut ainutlaatuisen tilaisuuden kavuta Kiasman katolle. Tämän haluan nähdä, vaikka synnytys käynnistyisi.
Palmusunnuntai, metatasolla
Askarreltiin paskarreltiin lasten kanssa virpoja eilen. Tai siis homma meni niin, että mä pyysin alakerran naapurit meille, juotiin kahvia ja askarreltiin.
Kaikki irti tästä: raskausviikot 30–33
Päätän, että koska tämä on elämäni viimeinen raskauskolmannes, niin nyt otan tästä kaiken irti. Minulle raskaana oleminen on kunnolla “raskaana olemista” nimenomaan tässä vikan kolmanneksen aikana.
Kovaa peliä kiskojen päällä: Nokia Arena
Kaupallinen yhteistyö: Rakli ry
Noustessani Tampereen juna-aseman laiturille en vielä tiedä, että olen juuri alittanut massivisen rakennuksen, Nokia Arenan. Ja sinne minä olen nyt matkalla.
Toivo ja toiminta, parhaat lääkkeet ahdistukseen
En muista, että elämässä olisi ollut aiemmin hetkiä, jolloin uutisten lukeminen ja somen selaaminen olisivat herättäneet näin vahvoja fyysisiä reaktioita: Välillä keho on mennyt jotenkin aivan sellaiseksi tunnottomaksi lamaannuksesta.
Haikeaa ja tukalaa: raskausviikko 39
On sunnuntaiaamu. Istun risti-istunnassa sängyllä, hotellin 16. kerroksessa ja katselen kauas levittäytyvää horisonttia. Aurinko on värittänyt näkymän sen näköiseksi kuin oltaisiin ulkomailla, ehkä Bangkokissa.
Orastavia vaivoja: raskausviikot 26–29
Toisen raskauskolmanneksen viimeiset raskausviikot alkavat tuoda mukanaan sitä, mitä loppuraskaus tiukasti onkin: unettomuutta ja kaikenlaista ähellystä.
Ovat ihania
Puheltiin Tikin kanssa tässä yhtenä iltana, että viime aikoina lapset ovat tuntuneet jotenkin erityisen ihanilta ja rakkailta.
Jotkut päivät ovat normihävikkiä
Olen maininnut monesti käsitteen elämän normihävikki, jolla tarkoitetaan hävikkiä, joka yksinkertaisesti kuuluu elämään. Vaikkapa jotain sellaista, että mokailee ja siinä sitten menettää turhaan rahaa.
Toinen ultra: raskausviikot 21–25
Joulukuu oli viimeinen työntäyteinen kuukausi, onneksi. Tosin joululoma kahden kinastelevan epelin kanssa vailla tekemistä ei oikein tuonut vielä toivottua lepoa tähän tomumajaan.
80 kakluunin talo
Kaupallinen yhteistyö: Rakli ry
Olen kävellyt tästä ohi monesti ihaillen talon koristeellista ulkosivua ja miettinyt, että kukakohan onnekas tätä rakennusta mahtaa käyttää.
Punkaharju, kuin unesta
Jälkikäteen Maria sanoi, että se tuntui kuin unelta.
Tieto lisää toivoa
Kaupallinen yhteistyö: Helen
Helsinki on kovaa vauhtia matkalla hiilineutraaliuteen. Jostain syystä olen ollut vähän pessimisti: mahtaako se oikeasti onnistua? Mutta kuultuani Helenin asiantuntijoita, olo on paljon optimistisempi!
Lapsen uni ei ole minun identiteettini
Kello on 5.14 ja heräsin tuossa äsken vain makoilemaan ja ajattelemaan juttuja. Nukahdin ennen kymppiä Didiä nukuttaessa (kuten nykyään aika usein nukahdan).